Palveluja tarjoavat tahot
Kuntouttava työtoiminta on kunnan sosiaali- ja terveystoimen järjestämä ja ylläpitämä sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on avata pitkään työttöminä olleille väylä työhön tai työvoimahallinnon ensisijaisiin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista ohjaa Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010189)
Lain tarkoituksena on estää pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja parantaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuutta palata työelämään.
Kohderyhmä
Kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmä ovat asiakkaat, jotka saavat työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Kuntouttava työtoiminta on velvoittavaa kaikenikäisille siihen ohjatuille, eikä työnhakijalla ole ilman hyväksyttävää syytä oikeutta kieltäytyä kuntouttavasta työtoiminnasta ilman toimeentulotukiseuraamuksia.
Miten palveluun voi hakeutua?
Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aktivointisuunnitelman kautta, joka laaditaan työ- ja elinkeinotoimistossa ja/tai työvoiman palvelukeskuksessa yhdessä työvoimaneuvojan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Aktivointisuunnitelma on asiakkaan allekirjoittama ja hyväksymä asiakirja. Asiakirja sitoo myös kuntaa.
Palvelun kuvaus
Palvelutarvearviointi –vaihe:Ensimmäisellä (tai useammalla peräkkäisellä) tapaamiskerralla kartoitetaan ja arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa hänen tilannettaan ja tarvettaan palveluihin. Haastattelussa kartoitetaan ja arvioidaan sekä hahmotetaan asiakkaan toimintakykyä ja työelämävalmiuksia, tavoitteita ja suuntautumista tulevaan.
Tarkoituksena on selvittää asiakkaalle sopivaa työtoimintapaikkaa hänen tarpeistaan ja toiveistaan lähtien ja sitä kautta suunnitella onnistunut kuntouttavan työtoiminnan jakso. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että se on mielekästä ja riittävän vaativaa sekä asiakkaan elämänhallintaa parantavaa.
Alkuarvioinnin jälkeen tehdään päätös kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta tai ohjataan asiakas muihin palveluihin tai takaisin lähettävälle taholle. Oleellista on asiakkaan oma sitoutuminen kuntoutusprosessiin sekä palvelujen osuvuus suhteessa sen hetkiseen tilanteeseen.
Kuntouttava työtoiminta koostuu kahdesta rinnakkaisesta ja toisiaan tukevasta prosessista
kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaalityöstä.
Kuntouttavan työtoiminnan jakso voi kestää 3-24 kk. Kunta järjestää kuntouttavan työtoiminnan omana toimintanaan, kunnan työpajalla tai tekemällä sopimuksen rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön, uskonnollisen yhdyskunnan tai valtion viraston kanssa. Työtoiminnan alussa tutustutaan mahdollisiin kuntouttavan työtoiminnan toimipisteisiin.
Kuntouttavan työtoiminnan jakson pituus on yksilöllinen riippuen asiakkaan koulutuksesta, työurasta ja elämäntilanteesta sekä kuntouttavan työtoimintajakson tavoitteista. Kuntouttavan työtoiminnassa on nimetty ohjaaja, joka toimii kuntoutujan työtoiminnan ohjaajana ja mentoroijana ja osallistuu työtoiminnan prosessin kokonaisseurantaan ja arviointiin yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan aikana ohjaaja, asiakas ja sosiaalityöntekijä sekä mahdolliset muut yhteystyötahot osallistuvat yhteisiin arviointi- ja jatkosuunnittelutilanteisiin.
Sosiaalityön palvelut sisältävät asiakkaan elämän- ja sosiaalisen tilanteeseen liittyvää TUKEA, neuvontaa, ohjausta ja tukipalveluja, esim. velkaneuvontaa, asumiseen liittyviä palveluita , perheneuvontaa, päihdepalveluita, mielenterveyspalveluita jne. palvelut suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Sosiaalityöntekijä toimii koko kuntouttavan prosessin koordinoijana ja palveluohjaajana.
Prosessin päätös
Kuntouttava työtoiminta päättyy suunnitellun jakson päättyessä. Tavoitteena on, että asiakkaan kokonaistilanne on parantunut ja että hänellä on toteuttamiskelpoinen jatkosuunnitelma. Kuntouttavasta työtoiminnasta siirrytään esim. työvoiman palvelukeskuksen palveluihin, työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon tai suoraan työhön tai koulutukseen. On mahdollista myös, että kuntouttavan työtoiminnan prosessin kautta asiakas siirtyy eläkeselvittelyyn.
*Teksti & kuva:: Valtavirta –projektin tuotos – Katja Kuorikoski, Pirjo Paananen & Ulla-Maija Koivula
